Boraspiret leat dehaleabbo go ahte oarjelsámi kultuvra galga seailut, oaivvilda 40 proseantta Trønder-Avisa iskadeamis (loga dás). Oarjelsámi boazodoallu ja giella sáhtta jávkat stuora guovlluin, muhto sámi servodat ii oro berošteame. Leatgo mii hilgume Elsa Laula Renberg ja Daniel Mortenssona árbbi?
Oarjesápmelaččat gehččet sámi-tv ja lohket sámi aviissaid, muhto hárve gullo mihkkege sin dili birra. Sii dorjot Sámedikki, muhto min njunnožat eai astta sis beroštit. Dieinna lágiin sáhtaledje oarjelsápmelaččat rievdadit Mari Boine beakkan lávlaga.
2003s dutken journalistaoahpu bachelorbarggustan ahte man dávja lullisápmelaš ášši oidno sámi tv:s. Čájehuvvui ahte gaskkamearalaččat golla guokte vahkku juohke ášši gaskas. Illá jáhkan dili buorranan namuhanveara dan rájes. Dasgo davvisámi majoritehtta orru oalat hilgume oarjelsápmelaččaid ráhččamušaid. Gieskkat celkkii Janoš Trosten ahte oarjelsápmelaččat eai ánssaš seamma rivttiid go davvisápmelaččat. Orru leame ahte Trosten lea oalat vajaldahttan ahte oarjelsámis dat álggahuvvui sámi lihkadus 1917s. Oarjelasámiguovttos Elsa Laula Renberg ja Daniel Mortensson leigga njunnožis cahkkeheame dola mii galggái čatnat sápmelaččaid oktii ja cegget sámi našuvnna (ii fal stáda. Loga definišuvnna dás). Leatgo sámi politihkkarat vuollanan oktasaš sámi servodaga hukset, muhto geavahit baicca buot návccaid iežaset ruovttogilliide háhpohallat?
Sivilisašuvdna definerejuvvo dávja dan vuođul ahte moht dat meannuda iežas geahohepmosiid. Jus dat leačča duohta de eat leat beare guhkas joavdan.
tirsdag, april 07, 2009
Soađis dáčča čalmmis ja muorra iežamet čalmmis
Jus lea okta maid mii sápmelaččat leat máilmmi čeahpimussan, de lea vuoigatvuođaid gáibidit. Beaivvalaččat oidnojit min polihkkarat tv:s hoahkame álgoálbmotrivttiid, ILO 169 ja ON deklarašuvnnaid birra. Lávejit nu máilmmi fiidnat orrome diet doahpagat. Gaskkariikkalaččat ja solidaralaččat. Olmmoš dego govahalla ahte mii sápmelaččat doarrut ovttas buot eará máilmmi vealahuvvon olbmuiguin, báhadahkkiid vuoigatmeahttunvuođaid vuostta. Mii áŋgiruššat buot sápmelaččaid, indiánaid, inuihtaid ja eará badjelgehččojuvvon olbmuid rivttiid ovddas.
Muhto duohtavuođas eat beroš eará das mii iežamet náhpečoali birra dáhpahuvva. Min iežamet rivttiin. Ahte ruovttogilis ain galga sámegiella gullot, ja ahte lagamus jávrris galgat beassat bivdit. Mii čieža vári duohken dáhpahuvaš ii guoskka midjiide.
Váldde lullisápmelaččaid ovdamearkan. Doppe lea sámegiella rašes dilis. Aŋkke ii gullo balljo mihkkege lullisámegiela seailluheami birra gosttege. Nu badjelgehččojuvvon lea lullisámegiella, ahte sámediggeáirras Kirsten Appfjell ferte ieš dulkot sámegielas dárogillii jus sárdnestuolus dáhtoš sámástit, danin go Sámedikkis váilu lullisámegielat dulka. Jus seamma lei dáhpahuvvot davvisámegielagiid ektui, vuortnun ahte sámepolitihkkarat ledje lágidit nealgudanstreaikka Kárášjoga márkanbáikkis.
Árvidan ahte dilli lea nu, danin go olles Norgga lullisámiguovllus eai leat go golbma Sámediggeáirasa. Dat golmmas galget gokčat sámi beroštumiid mat fátmastit Sáltoduoddaris gitta Svahke Sijittii Hedmarkkus. Dien gaskka lea 70 miilla, ja gokča badjel beali Sámeguovllu. Ii leat dalle beare imaš ahte sin áššit bázahallet. Jus Norgga Stuoradikkis livččii seamma vuoigatmeahttunlaččat juohkit áirasiid go Sámedikkis, de árvidan ahte Finnmárkkus livččii dušše okta áirras mii beasalii dušše juohke nuppi vahkku diggái searvat.
Muhto vaikko soaita váttis jahkit, de lea sámejoavku mii lea ain rašit dilis. Dárjjilsámegiella lea máilmmi gávccadin eanemus áitojuvvon giella. Dušše logenar olbmo ain hupmet min nuortaleamos suopmana, ja go sii muhtin beaivvi vádjolit de lea giella árvideames jávkan agibeaivái.
Jus mii sápmelaččat livččiimet beroštit vuoigatmeahttunvuođain Sámis, de livččiimet bidjat buot iežamet návccaid dien guvlui. Leimmet sáddet olles giellačeahppeveaga dohko, mat livčče stensiillaid ja eará oahpponeavvuid ráhkadit bivastatgálluid. Sámi tv-ođđasat ges livčče sin barggu birra muitalit beaivvalaččat, ja mii earát livččiimet dárjjilsápmelaččaid dili digaštallat gievkkanbeavdegáttiin miehta sámi.
Muhto nu ii dáhpahuva, iige oktage dan imaštala. Nu daida olbmo luondu. Olbmui lea álkit beroštit vuoigatmeahttunvuođain jus dáhpahuvva láhkosis. Biilalihkosvuohta ruovttogilis, gos moattis lápmašuvvet, lea miha dehaleabbo go nealgekatastrofa Afriikas gos duhahat duššet.
Danin lea davvisápmelažžii dehaleabbo ahte ruovttosuohkan jorgala buot áššebáhpiriid sámegielas dárogillii, vaikko ii oktage rievtti mielde loga daid, go ahte rašes sámegielsuopmanat gádjojuvvojit jávkamis. Dan dihte dohkkehit ahte sámi vuoigatvuođat eai galgga sihkkarasttojuvvot beali sámeguovllus, nu guhkka go fal ieža beassat ruovttujávrris bivdit.
Soaita leat lunddolaš, iige gánnahivččii eddot. Muhto jus nu, de fertešii maid dohkkehit ahte dáččat geat orrot guhkkin eret Sámis meannudit sápmelaččaid seamma vuogi mielde, go mii ieža meannudit eará sápmelaččaid. Vai leago nu ahte mii oaidnit soađđasa dáčča čalmmis, muhto eat oainne muora iežamet čalmmis.
Čálus lea sámeradios gullon kåseriijan
Muhto duohtavuođas eat beroš eará das mii iežamet náhpečoali birra dáhpahuvva. Min iežamet rivttiin. Ahte ruovttogilis ain galga sámegiella gullot, ja ahte lagamus jávrris galgat beassat bivdit. Mii čieža vári duohken dáhpahuvaš ii guoskka midjiide.
Váldde lullisápmelaččaid ovdamearkan. Doppe lea sámegiella rašes dilis. Aŋkke ii gullo balljo mihkkege lullisámegiela seailluheami birra gosttege. Nu badjelgehččojuvvon lea lullisámegiella, ahte sámediggeáirras Kirsten Appfjell ferte ieš dulkot sámegielas dárogillii jus sárdnestuolus dáhtoš sámástit, danin go Sámedikkis váilu lullisámegielat dulka. Jus seamma lei dáhpahuvvot davvisámegielagiid ektui, vuortnun ahte sámepolitihkkarat ledje lágidit nealgudanstreaikka Kárášjoga márkanbáikkis.
Árvidan ahte dilli lea nu, danin go olles Norgga lullisámiguovllus eai leat go golbma Sámediggeáirasa. Dat golmmas galget gokčat sámi beroštumiid mat fátmastit Sáltoduoddaris gitta Svahke Sijittii Hedmarkkus. Dien gaskka lea 70 miilla, ja gokča badjel beali Sámeguovllu. Ii leat dalle beare imaš ahte sin áššit bázahallet. Jus Norgga Stuoradikkis livččii seamma vuoigatmeahttunlaččat juohkit áirasiid go Sámedikkis, de árvidan ahte Finnmárkkus livččii dušše okta áirras mii beasalii dušše juohke nuppi vahkku diggái searvat.
Muhto vaikko soaita váttis jahkit, de lea sámejoavku mii lea ain rašit dilis. Dárjjilsámegiella lea máilmmi gávccadin eanemus áitojuvvon giella. Dušše logenar olbmo ain hupmet min nuortaleamos suopmana, ja go sii muhtin beaivvi vádjolit de lea giella árvideames jávkan agibeaivái.
Jus mii sápmelaččat livččiimet beroštit vuoigatmeahttunvuođain Sámis, de livččiimet bidjat buot iežamet návccaid dien guvlui. Leimmet sáddet olles giellačeahppeveaga dohko, mat livčče stensiillaid ja eará oahpponeavvuid ráhkadit bivastatgálluid. Sámi tv-ođđasat ges livčče sin barggu birra muitalit beaivvalaččat, ja mii earát livččiimet dárjjilsápmelaččaid dili digaštallat gievkkanbeavdegáttiin miehta sámi.
Muhto nu ii dáhpahuva, iige oktage dan imaštala. Nu daida olbmo luondu. Olbmui lea álkit beroštit vuoigatmeahttunvuođain jus dáhpahuvva láhkosis. Biilalihkosvuohta ruovttogilis, gos moattis lápmašuvvet, lea miha dehaleabbo go nealgekatastrofa Afriikas gos duhahat duššet.
Danin lea davvisápmelažžii dehaleabbo ahte ruovttosuohkan jorgala buot áššebáhpiriid sámegielas dárogillii, vaikko ii oktage rievtti mielde loga daid, go ahte rašes sámegielsuopmanat gádjojuvvojit jávkamis. Dan dihte dohkkehit ahte sámi vuoigatvuođat eai galgga sihkkarasttojuvvot beali sámeguovllus, nu guhkka go fal ieža beassat ruovttujávrris bivdit.
Soaita leat lunddolaš, iige gánnahivččii eddot. Muhto jus nu, de fertešii maid dohkkehit ahte dáččat geat orrot guhkkin eret Sámis meannudit sápmelaččaid seamma vuogi mielde, go mii ieža meannudit eará sápmelaččaid. Vai leago nu ahte mii oaidnit soađđasa dáčča čalmmis, muhto eat oainne muora iežamet čalmmis.
Čálus lea sámeradios gullon kåseriijan
mandag, september 22, 2008
Ođđaáigasaš boaresolbmot
Máilmmis leat guokte olmmošjoavkku geat nagodit additt heajos oamedovddu moht dál ain leaš – mánát ja boarrasat. Vaikko man olu rážastivččiimet sin ovddas, de eat nagot goasse sin doarvai duhtadit. Álo livččii juoga maid galggašii dahkat ja hoidet, ja álo lea juoga mii báhca dagatkeahtta. Muhto hárve lea asttu, ja áigegárživuohta deadda.
Danin leige oalle mearkkašahtti go dálvet gullen Kárášjoga ráđđeolbmá šuohkeheame, ahte boahtteáiggi boaresolbmot eai lean dohkkehit gieldda dálá fálaldaga. Son dovddastii gieldda heajos oamedovddu, ja čajehii ahte eai nagot doarvái buori barggu dahkat servodaga boarrasepmosiid ektui. Sis leat rievttit mat rihkkojuvvojit, ja daida dušše diehttetmeahttunvuohta mii dahka ahte gielda ii gártta lágalaš bárttiide.
Boahtte geardi goitge ii boađe dohkkehit ahte rievttit eai devdojuvvo. Go Ánde Somby, Ole Henrik Magga, Ragnhild Nystad ja Trond Biti ollejit boarrasiid siidii, de bohtet diehttelasat gozihit ahte lágat ja olmmošvuoigatvuođat čuvvojuvvojit bienastat bitnii. Dat mearkkaša ahte sii geat moaddeloht jagi geahčen njunnožis stivrejit, fertejit ráhkkanit arvat buoret barggu dahkat go dálá njunnožat.
Boahttevaš vuorrasat leat oainnat visot ollesolbmo agi geavahan gáibidt vuoigatvuođaid ja bearráigeahččat ahte servodat meannuda sápmelaččaid vuoiggalaččat. Sii gal bohtet áibbas čielgasit diehtit makkár rievttit sis leat. Ja jus eai devdojuvvo, de bohtet dakkár rigeara dahkat ahte sii geat dalle soitet njunnožit leat, bohtet vuorjjahuvvot dassažii go leat duhtaduvvon. Sin ii sáhte coggat orohagaide gos biegga bossu seinniid čađa, dehe sáddet buohcciviesuide gos gártet feaskariin orrut dehe eai beasá sámástit.
Jurddaš mat ovdamearkka dihte láhkačeahpi Trond Biti. Jus su bijálii feaskarii orrut go boarrasiid siidii ollešii, iige beasalii sámi kultuvrra dikšut. Boađalii go son dan dohkkehit. Ii heađisge. Árvidan ahte son boahtá gáibidit ahte suohkan veahkeha boarrasiid buot sámi árbevieruid čađahit. Dego ovdamearkka dihte ealgga bivdit.. Trond Biti boahta ILO konvenšuvnna nummár169 doallat gieđas, ja čeargut suohkanstivrrain ahte buot álgoálbmogiin lea riekti doalahit iežaset árbevieruid – maiddái go ieža eai šat goastta meahccái. Jago eambbo smiehtan, de in jáhke Biti oba dohkkehivččiige njeallječiegat lanjasge orrut, muhto gáibidivččii ahte suohkan ásahivččii jorba lanjaid sápmealaččaide mat heivejit álgoálbmot jurddašeapmái.
Ole Heandarat Magga ges šadda boarrasiid siidda giella- ja árbevirolaš máhttopoliitiija. Son bearráigeahčča ahte giellaláhka čuvvojuvvo, ja ahte bargiin lea čielga sámegiella. Dastto boahta čielgasit gáibidit ahte buot bargu galga lágiduvvot árbevirolaš máhtu mielde. Buot biebmoráhkadeapmi ferte mánu rievdama čuovvut, ja plánáid ferte heivehit luonddumearkkaide ja almanahkkii. Buot mii dáčča máhtu vuođul dahkko boahta eahpiduvvot iige dohkkehuvvot.
Eará mii maid boahta dagahit stuorat hástalusaid boahttevaš boaresolbmuid ektui, lea jus hovkkiduvvojit. Lea oainnat nu ahte hovkkiduvvon olbmot sáhttet boarrasiid siiddas bijádit, ohcat dološ duvdagiid. Dán rádjái lea nu leamaš ahte boarrasat leat vácci dollen meahccái. Muhto eai leat guhkas ollen. Lea oainnat leamaš álki sin joksat, go leat nu njozet vánddardan.
Muhto boahtteáigásaš boaresolbmot leat hárjanan áibbas eará fievrruide. Sii máhttet biillain vuodjit ja vela girdibileahtaid nai diŋgot. Dan dihte balan sakka ahte jus eat leat gozuid nalde, de lea báha ribahit sápmelaččaid nugo Ragnhild Nystad ja Ánde Somby bijádit guhkás čieža vári duohkai. Soai daidiba olgoriikkii dollet jus gávdnaba vuogas liibba. New Yorkii dehe Genevai ON álgoálbmotčoahkkimiid čuovvut. Soai eaba boađe váillahit meahcceduvdagiid, muhto stuoragávpogiid ja dehalaš čoahkkimiid. Sii geat dalle barget boarrasiid siiddas fertejit ráhkkanit, amas eai ribat diekkariid čalmmis.
Lea nu ahte dáčča dávja hoahka boarrasiidbáru birra. Dat mearkkaša ahte moaddeloht jagi geahčen bohtet leat ollu eambbo boaresolbmot dálá logu ektui, muhto unnán nuorat. Nu šadda divrras deavdit servodaga ovddasvástadusa boarrasiid ektui.
Mun goitge in bala ahte šadda divrras dikšut iežamet boarrasiid. Dan sii gal leat ánssašan, iige gánnat dan biehkut. Mun inge bala ahte gártet beare olu sámi boaresolbmot. Sin mii oainnat dárbbahit. Mun balan beare bealkkahallamis.
(Čálus lea almmuhuvvon kåseriijan Sámi Radios)
Danin leige oalle mearkkašahtti go dálvet gullen Kárášjoga ráđđeolbmá šuohkeheame, ahte boahtteáiggi boaresolbmot eai lean dohkkehit gieldda dálá fálaldaga. Son dovddastii gieldda heajos oamedovddu, ja čajehii ahte eai nagot doarvái buori barggu dahkat servodaga boarrasepmosiid ektui. Sis leat rievttit mat rihkkojuvvojit, ja daida dušše diehttetmeahttunvuohta mii dahka ahte gielda ii gártta lágalaš bárttiide.
Boahtte geardi goitge ii boađe dohkkehit ahte rievttit eai devdojuvvo. Go Ánde Somby, Ole Henrik Magga, Ragnhild Nystad ja Trond Biti ollejit boarrasiid siidii, de bohtet diehttelasat gozihit ahte lágat ja olmmošvuoigatvuođat čuvvojuvvojit bienastat bitnii. Dat mearkkaša ahte sii geat moaddeloht jagi geahčen njunnožis stivrejit, fertejit ráhkkanit arvat buoret barggu dahkat go dálá njunnožat.
Boahttevaš vuorrasat leat oainnat visot ollesolbmo agi geavahan gáibidt vuoigatvuođaid ja bearráigeahččat ahte servodat meannuda sápmelaččaid vuoiggalaččat. Sii gal bohtet áibbas čielgasit diehtit makkár rievttit sis leat. Ja jus eai devdojuvvo, de bohtet dakkár rigeara dahkat ahte sii geat dalle soitet njunnožit leat, bohtet vuorjjahuvvot dassažii go leat duhtaduvvon. Sin ii sáhte coggat orohagaide gos biegga bossu seinniid čađa, dehe sáddet buohcciviesuide gos gártet feaskariin orrut dehe eai beasá sámástit.
Jurddaš mat ovdamearkka dihte láhkačeahpi Trond Biti. Jus su bijálii feaskarii orrut go boarrasiid siidii ollešii, iige beasalii sámi kultuvrra dikšut. Boađalii go son dan dohkkehit. Ii heađisge. Árvidan ahte son boahtá gáibidit ahte suohkan veahkeha boarrasiid buot sámi árbevieruid čađahit. Dego ovdamearkka dihte ealgga bivdit.. Trond Biti boahta ILO konvenšuvnna nummár169 doallat gieđas, ja čeargut suohkanstivrrain ahte buot álgoálbmogiin lea riekti doalahit iežaset árbevieruid – maiddái go ieža eai šat goastta meahccái. Jago eambbo smiehtan, de in jáhke Biti oba dohkkehivččiige njeallječiegat lanjasge orrut, muhto gáibidivččii ahte suohkan ásahivččii jorba lanjaid sápmealaččaide mat heivejit álgoálbmot jurddašeapmái.
Ole Heandarat Magga ges šadda boarrasiid siidda giella- ja árbevirolaš máhttopoliitiija. Son bearráigeahčča ahte giellaláhka čuvvojuvvo, ja ahte bargiin lea čielga sámegiella. Dastto boahta čielgasit gáibidit ahte buot bargu galga lágiduvvot árbevirolaš máhtu mielde. Buot biebmoráhkadeapmi ferte mánu rievdama čuovvut, ja plánáid ferte heivehit luonddumearkkaide ja almanahkkii. Buot mii dáčča máhtu vuođul dahkko boahta eahpiduvvot iige dohkkehuvvot.
Eará mii maid boahta dagahit stuorat hástalusaid boahttevaš boaresolbmuid ektui, lea jus hovkkiduvvojit. Lea oainnat nu ahte hovkkiduvvon olbmot sáhttet boarrasiid siiddas bijádit, ohcat dološ duvdagiid. Dán rádjái lea nu leamaš ahte boarrasat leat vácci dollen meahccái. Muhto eai leat guhkas ollen. Lea oainnat leamaš álki sin joksat, go leat nu njozet vánddardan.
Muhto boahtteáigásaš boaresolbmot leat hárjanan áibbas eará fievrruide. Sii máhttet biillain vuodjit ja vela girdibileahtaid nai diŋgot. Dan dihte balan sakka ahte jus eat leat gozuid nalde, de lea báha ribahit sápmelaččaid nugo Ragnhild Nystad ja Ánde Somby bijádit guhkás čieža vári duohkai. Soai daidiba olgoriikkii dollet jus gávdnaba vuogas liibba. New Yorkii dehe Genevai ON álgoálbmotčoahkkimiid čuovvut. Soai eaba boađe váillahit meahcceduvdagiid, muhto stuoragávpogiid ja dehalaš čoahkkimiid. Sii geat dalle barget boarrasiid siiddas fertejit ráhkkanit, amas eai ribat diekkariid čalmmis.
Lea nu ahte dáčča dávja hoahka boarrasiidbáru birra. Dat mearkkaša ahte moaddeloht jagi geahčen bohtet leat ollu eambbo boaresolbmot dálá logu ektui, muhto unnán nuorat. Nu šadda divrras deavdit servodaga ovddasvástadusa boarrasiid ektui.
Mun goitge in bala ahte šadda divrras dikšut iežamet boarrasiid. Dan sii gal leat ánssašan, iige gánnat dan biehkut. Mun inge bala ahte gártet beare olu sámi boaresolbmot. Sin mii oainnat dárbbahit. Mun balan beare bealkkahallamis.
(Čálus lea almmuhuvvon kåseriijan Sámi Radios)
onsdag, september 17, 2008
Biehkuma vahát
Ollusiin, eandalii dáppe lulde, lea dat govva ahte sápmelaš lea riehpu, gii stuoraservodaga vealaheami dihte ii nákce váldit ovddasvástadusa iežas dillái. Dáruiduhttin, badjelgeahččanvuohta, oahppováilevašvuohta dehe eará čiekŋalis sivat dat dagahit ahte mii leat dego mánát geat dárbbahit veahki. Dávja mii goitge ieža leat veahkkin doalaheame oaffargová. Dávja go ieža juogaládje meaddit, de dadjat ahte ii leat min sivva go nuo ja ná manna. Ja jus goitge soaita leat min sivva, de gávdnojit álo juogalagan dološ sivvá mainna sáhtte čilget ahte manne manái nu go manái. Lea álo dáčča sivvái.
Muhto dál de gullo ahte sápmelaččat háliidit earanassii oaffárrollas. Lunddolaš leage, dasgo juohkehaš diehta ahte vaikko oaffár oažžu olu sympatiija – ollugat dorjot oaffára čáppa sániiguin ja muhtomin daguiguin nai, de oaffáris váilu fápmu ieš váikkuhit iežas árgabeaivái. Oaffar ferte nuppis bivdit veahki jus hálideš dili nuppastuhttitt, nugo mii sápmelaččat álo leat šaddan dáččas jearrat lobi ja gáibidit rivttiid, eatge leat ieža sáhttan mearridit iežamet lágáid. Aŋkke, buorre bealli dieđus lea ahte go ieš ii beasa mearridit, de ii dárbbaš ovddasvástadusage váldit jus juoga šadda boasttut.
Gieskkat gullen NSR-jođiheaddji Aili Keskitalo dolkan neaktimis oaffarrollas, ja geavaheames oaffara gulahallanvugiid – biehkut ja váidalit. Son garrasit moittii sámeáššiid stádačálli Raimo Valle, guhte ávččuha sápmelaččaid váidalit jus ii beasa sámástit almmolaš bálvalusaid oktavuođas. Dien čuoččohussii ii liiko Aili Keskitalo, guhte lohka ahte sápmelaš han álo gárta biehkut ja váidalit.
Vuosttažettin lea dieđus somá go politihkkar viimmat čielgasit čuoččuha ahte dál ii šat dohkket oaffarrollii bidjot. Eandalii leat nuorat dolkan ahte sápmelaš álo galga govviduvvot heajubun, guhte ferte veahkehuvvot vai galggaš birget. Dán áigasaš nuorain leat buorit birgejumit ja oahput, ja leat ovttadássasaččat juohkelagan arenain. Danin liikojin jámás go soapmasat dál leat árvališgoahtan ahte livččii áigi heaittihit ortnega mii dahka sámi nuoraide álkibun beassat doavtteohppui. Dálá sámi nuorat leat lihkka čeahpit go dáčča nuorat, ja danin sidjiide diehttelasat galget seammá gáibadusat gullat go earáide. Ii leat olmmošvuoigatvuohta doavttiroahpu gaccat, ja mun háliidan ahte sámi doaktarat galget leat lihkka nannosat go earát. Jus buohccan, de siđan doaktara guhte máhttá dálkkodit ja máhtta vástidit dávddaid birra – leačča dál sápmelaš dehe pakistanalaš.
Muhto Aili Keskitalo cealkamuš vuoseha goitge ahte eat vuos riekta dieđet moht galgat oaffarrollas beassat earranassii. Oaffará gulahallanvuohki lea oainnat biehkut, ja dađi eambbo mii biehkut dađi váddaseappo lea beassat eret eará rollii. Go Keskitalo biehku ahte leat dolkan biehkumis – de aiston joatka biehkumis. Orru leame ahte sámi politihkkarat eai dieđe eará gulahallanvugiid birra, go bihkot velá dan ahte fertejit biehkut.
Ja die dat leage stuora hástalus sámi politihkkariidda. Sámi nuoraid mielas lea sámi servodat ovttaárvosaš stuora servodagain. Nuorain lea nanu iešdovdu, ja leat gergosat hálddašit iežaset boahtteáiggi almma dáččas ánuhit buorredáhtolašvuođa. Sii geat háliidit njunnožii sámi servodaga stivret, fertejit diekkar lagan árvvuid ovdanbuktit. Nuorat eai hálidt oaffariid min stivret, muhto dakkariid mat ieža máhttet nuppastuhttit ja máilmmi doalvut viidaseappo.
Aili Keskitalo lea dieđusge čeahpes ja duosttilis politihkkar gii dien daida áiga juo ipmirdan. Muhto aŋkke joakta oaffara gulahallanvugiin. Árvideames danin go mii sápmelaččaa nu guhkka leat hárjanan dien vuohkái. Ii leat oainnat nu álki lohkat ahte Raimo Valle ii lean nie berret cealkit, danin go leimmet baicca nuo ja ná ja nuo galgat dahkat – de leimmet oainnat beassat sámástit vaikko gos livččiimet. Vaikko Oslo trihkas nai go oastit bileahtaid. Dalle lea miha álkibun váidalit ahte nubbi lea jalla, almma čujuhit ahte maid lei baicca galgat bargat. Gii oainnat oaffarrollas galggaš beassat eret, ferte gearggus ovddasvástadusa váldit ja čujuhit čovdosiidda – ii dušše váttisvuođaide.
Muhto mun balan sakka ahte min politihkkarat eai duođas oba hálitge ovddasvástadusa. Makkar jierbmeolmmoš bat dan oktiibuot háliida? Mii sápmelaččat geat buriin oamedovdduin sáhttit gáibidit ahte dáčča galga midjiide láhččit dili, ja aivve láitit jus ii oro duhtadeame buot min dárbbuid. Gii bat čovdosiid háliida gávdnat, go nubbái sáhtta čujuhit váttisvuođaid ja vuordit son daid gálga.
A-a. Mun jáhkan gullat eambbo aht’ eambbo biehkuma, mađi eambbo ovddasvástadusa šadda sáhka ahte sámi servodat sáhtta oažžut. Ovddasvástadus oainnat ii leat leaika. Ovddasvástadus lea lossat.
(Čálus lea almmuhuvvon kåseriijan Sámi Radios)
Muhto dál de gullo ahte sápmelaččat háliidit earanassii oaffárrollas. Lunddolaš leage, dasgo juohkehaš diehta ahte vaikko oaffár oažžu olu sympatiija – ollugat dorjot oaffára čáppa sániiguin ja muhtomin daguiguin nai, de oaffáris váilu fápmu ieš váikkuhit iežas árgabeaivái. Oaffar ferte nuppis bivdit veahki jus hálideš dili nuppastuhttitt, nugo mii sápmelaččat álo leat šaddan dáččas jearrat lobi ja gáibidit rivttiid, eatge leat ieža sáhttan mearridit iežamet lágáid. Aŋkke, buorre bealli dieđus lea ahte go ieš ii beasa mearridit, de ii dárbbaš ovddasvástadusage váldit jus juoga šadda boasttut.
Gieskkat gullen NSR-jođiheaddji Aili Keskitalo dolkan neaktimis oaffarrollas, ja geavaheames oaffara gulahallanvugiid – biehkut ja váidalit. Son garrasit moittii sámeáššiid stádačálli Raimo Valle, guhte ávččuha sápmelaččaid váidalit jus ii beasa sámástit almmolaš bálvalusaid oktavuođas. Dien čuoččohussii ii liiko Aili Keskitalo, guhte lohka ahte sápmelaš han álo gárta biehkut ja váidalit.
Vuosttažettin lea dieđus somá go politihkkar viimmat čielgasit čuoččuha ahte dál ii šat dohkket oaffarrollii bidjot. Eandalii leat nuorat dolkan ahte sápmelaš álo galga govviduvvot heajubun, guhte ferte veahkehuvvot vai galggaš birget. Dán áigasaš nuorain leat buorit birgejumit ja oahput, ja leat ovttadássasaččat juohkelagan arenain. Danin liikojin jámás go soapmasat dál leat árvališgoahtan ahte livččii áigi heaittihit ortnega mii dahka sámi nuoraide álkibun beassat doavtteohppui. Dálá sámi nuorat leat lihkka čeahpit go dáčča nuorat, ja danin sidjiide diehttelasat galget seammá gáibadusat gullat go earáide. Ii leat olmmošvuoigatvuohta doavttiroahpu gaccat, ja mun háliidan ahte sámi doaktarat galget leat lihkka nannosat go earát. Jus buohccan, de siđan doaktara guhte máhttá dálkkodit ja máhtta vástidit dávddaid birra – leačča dál sápmelaš dehe pakistanalaš.
Muhto Aili Keskitalo cealkamuš vuoseha goitge ahte eat vuos riekta dieđet moht galgat oaffarrollas beassat earranassii. Oaffará gulahallanvuohki lea oainnat biehkut, ja dađi eambbo mii biehkut dađi váddaseappo lea beassat eret eará rollii. Go Keskitalo biehku ahte leat dolkan biehkumis – de aiston joatka biehkumis. Orru leame ahte sámi politihkkarat eai dieđe eará gulahallanvugiid birra, go bihkot velá dan ahte fertejit biehkut.
Ja die dat leage stuora hástalus sámi politihkkariidda. Sámi nuoraid mielas lea sámi servodat ovttaárvosaš stuora servodagain. Nuorain lea nanu iešdovdu, ja leat gergosat hálddašit iežaset boahtteáiggi almma dáččas ánuhit buorredáhtolašvuođa. Sii geat háliidit njunnožii sámi servodaga stivret, fertejit diekkar lagan árvvuid ovdanbuktit. Nuorat eai hálidt oaffariid min stivret, muhto dakkariid mat ieža máhttet nuppastuhttit ja máilmmi doalvut viidaseappo.
Aili Keskitalo lea dieđusge čeahpes ja duosttilis politihkkar gii dien daida áiga juo ipmirdan. Muhto aŋkke joakta oaffara gulahallanvugiin. Árvideames danin go mii sápmelaččaa nu guhkka leat hárjanan dien vuohkái. Ii leat oainnat nu álki lohkat ahte Raimo Valle ii lean nie berret cealkit, danin go leimmet baicca nuo ja ná ja nuo galgat dahkat – de leimmet oainnat beassat sámástit vaikko gos livččiimet. Vaikko Oslo trihkas nai go oastit bileahtaid. Dalle lea miha álkibun váidalit ahte nubbi lea jalla, almma čujuhit ahte maid lei baicca galgat bargat. Gii oainnat oaffarrollas galggaš beassat eret, ferte gearggus ovddasvástadusa váldit ja čujuhit čovdosiidda – ii dušše váttisvuođaide.
Muhto mun balan sakka ahte min politihkkarat eai duođas oba hálitge ovddasvástadusa. Makkar jierbmeolmmoš bat dan oktiibuot háliida? Mii sápmelaččat geat buriin oamedovdduin sáhttit gáibidit ahte dáčča galga midjiide láhččit dili, ja aivve láitit jus ii oro duhtadeame buot min dárbbuid. Gii bat čovdosiid háliida gávdnat, go nubbái sáhtta čujuhit váttisvuođaid ja vuordit son daid gálga.
A-a. Mun jáhkan gullat eambbo aht’ eambbo biehkuma, mađi eambbo ovddasvástadusa šadda sáhka ahte sámi servodat sáhtta oažžut. Ovddasvástadus oainnat ii leat leaika. Ovddasvástadus lea lossat.
(Čálus lea almmuhuvvon kåseriijan Sámi Radios)
lørdag, oktober 06, 2007
Guovdageainnu fuolkeválggat
Ollugat leat jearran ingo almmohivččii kåseriijaid maid Sámi Radios láven lohkat iežan bloggii. Dá boahta okta:
Dál de leat suohkanválggat dollojuvvon Norggabeal, ja jienasteaddjit leat mearridan guđemuš politihkkarat sin besset ovddastit boahtte njeallje jagi. Guovdageainnus, gosa mun ain gulan, lea olbmot buohtastahttan sohkagirjjii válgalisttuiguin, gávnnahan dihte guđe listtus livčče lagamus fuolkkit ja sin de leat jienastan.
Nie doaibma nu gohčoduvvon demokratiija Guovdageainnus. Mis leat logenar listtu maid gaskas galgat válljet, nu ahte válljenmunni gal eahppitkeahtta lea. Muhto dávja lea eahpečielggas makkár politihkka iešguđet listus lea, dasgo olbmot beroštit eambbo listtonjunnožiid sohkagullevašvuođas, go das maid sii duođas oaivvildit. Beroštitgo evttohasat obanassinge boarrasiid ja nuoraid dilis, ja ipmirdit go sii maidege ruđalaš áššiin, ii oro nu dehalaš, nu guhkka go fuolki dehe giliolmmoš oažžu válddi.
Dárogillii lávejit lohkat ahte varra lea suohkadeabbo go čáhci, go oaivvildit ahte fuolkevuohta lea dehaleabbo go áššalaš ákkat. Guovdageainnus dajalin ahte varra lea suohkadeabbo go velá siruhppage.
Danin oaivvildan ahte Guovdageainnus leat measta beare unnán listtut, eaige beare ollu, nugo dávja lávejit hoahkat. In ipmir guđe máilmmis sii ellet geat diekkariid deivet čuoččuhit. Moht árpmus sáhtta oaivvildit ahte leat beare máŋga?? Sii geat diekkar oaivemoziid oaivvildit eai oro riekta ipmirdeame galle soga Guovdageainnus duođas leat. Mun lean ovdamearkka dihte ráhččan gávdnat listtu gos beasan iežan buot lagamus fulkkiid jienasit sátnejođiheaddjin. Váillahan čielga Leammuid-listtu, ja ávččuhan ahte boahtte válggaide ceggejuvvo midjiide nai listtu. Moht árpmuid galgat mii bearraigeahččat ahte justte min beroštumit gozihuvvojit, go mis ii leat fávdnat politihkkalaš fápmu. Galgatgo mii mákkaš luohttit ahte eará sogaid olbmot midjiide viessosajiid láhččet dehe midjiide bievlavuodjinlobiid addet. Illá jáhkan.
Ávččuhan vel ahte Iŋgorat, Nilsset, Rugažat ja buot eará sogat maid morihit ja ceggegohtet listtuid. Makkar demokratiijas bat mii navdit ahte eallit jus eat leat mielde váikkuheame báikkalaš politihka? Lea njulgestaga láikkodat go buot sogain ii leat listtu.
Dasa lassin ávččuhivččen buot dálá listtut heaitit dáhkaluddame ahte sis máhkaš livččii makkarge politihkka, muhto rahpasit baicca muitalivčče makkar soga sii ovddasttit. Mu mielas lea njulgestaga dáruiduhttin gohčodit listtuid Olgešbellodahkan, Bargiibellodahkan ja nu ain. Manne baicca eai čuovu sámi árbevieru ja bija sohkanamaid listtuide? Dat livččii álkidahttit jienasteddjiid barggu, go eai lean dárbbašit nu dárkilit studeret listtuid ohcan dihte fulkkiid. De livččii beare válljet dan soga masa gulla, ja dasto mannat ruoktot.
Dehe vel buoret. Eat lean galgat oba lágiditge válggaid. Leimmet galgat sohkagirjjis beare geahččat ahte geas lea stuoramus sohka, ja dan mielde válljet suohkanstivrii áirasiid.
Nu fal. Nu dehalaš lea sohkavuohta Guovdageainnus, ahte diet evttohusat ledje roahkka doaibmat duohta máilmmis. Muitalan dan čielgasit, ahte min sáhtta buoremusat buohtastahttit Afghanistanain dehe eará riikkaiguin gos dološ servodatvuogadat ain doibmet. Muhto ovtta gal dajan, dunnje gii dál čohkkat radio bálddas ja boagustat guovdageaidnulaččaid jallan go vuoruhit fuolkevuođa politihka ovdalii. Muitalan ahte mii dat gal beare čuovvut sámi árbevirolaš jurddašeami. Eat mii vuollan orajemáilmmi demokratiijamálle doahttalit, muhto doalahit baicca dološ árbevirolaš siidajurddašeami. Lea oainnat áibbas lunddolaš doarjut lagas olbmuid, iige su geainna justte dál soaita ovttaoaivilis leat. Juohkehaš han dan diehta ahte politihkkalaš oaivilat han dat gal rievddadit beaivvis beaivái. Muhto fuolkevuohta bistta agibeaivve. Sogas ii beasa earranassii vaikko hálidivččiige.
Dál de leat suohkanválggat dollojuvvon Norggabeal, ja jienasteaddjit leat mearridan guđemuš politihkkarat sin besset ovddastit boahtte njeallje jagi. Guovdageainnus, gosa mun ain gulan, lea olbmot buohtastahttan sohkagirjjii válgalisttuiguin, gávnnahan dihte guđe listtus livčče lagamus fuolkkit ja sin de leat jienastan.
Nie doaibma nu gohčoduvvon demokratiija Guovdageainnus. Mis leat logenar listtu maid gaskas galgat válljet, nu ahte válljenmunni gal eahppitkeahtta lea. Muhto dávja lea eahpečielggas makkár politihkka iešguđet listus lea, dasgo olbmot beroštit eambbo listtonjunnožiid sohkagullevašvuođas, go das maid sii duođas oaivvildit. Beroštitgo evttohasat obanassinge boarrasiid ja nuoraid dilis, ja ipmirdit go sii maidege ruđalaš áššiin, ii oro nu dehalaš, nu guhkka go fuolki dehe giliolmmoš oažžu válddi.
Dárogillii lávejit lohkat ahte varra lea suohkadeabbo go čáhci, go oaivvildit ahte fuolkevuohta lea dehaleabbo go áššalaš ákkat. Guovdageainnus dajalin ahte varra lea suohkadeabbo go velá siruhppage.
Danin oaivvildan ahte Guovdageainnus leat measta beare unnán listtut, eaige beare ollu, nugo dávja lávejit hoahkat. In ipmir guđe máilmmis sii ellet geat diekkariid deivet čuoččuhit. Moht árpmus sáhtta oaivvildit ahte leat beare máŋga?? Sii geat diekkar oaivemoziid oaivvildit eai oro riekta ipmirdeame galle soga Guovdageainnus duođas leat. Mun lean ovdamearkka dihte ráhččan gávdnat listtu gos beasan iežan buot lagamus fulkkiid jienasit sátnejođiheaddjin. Váillahan čielga Leammuid-listtu, ja ávččuhan ahte boahtte válggaide ceggejuvvo midjiide nai listtu. Moht árpmuid galgat mii bearraigeahččat ahte justte min beroštumit gozihuvvojit, go mis ii leat fávdnat politihkkalaš fápmu. Galgatgo mii mákkaš luohttit ahte eará sogaid olbmot midjiide viessosajiid láhččet dehe midjiide bievlavuodjinlobiid addet. Illá jáhkan.
Ávččuhan vel ahte Iŋgorat, Nilsset, Rugažat ja buot eará sogat maid morihit ja ceggegohtet listtuid. Makkar demokratiijas bat mii navdit ahte eallit jus eat leat mielde váikkuheame báikkalaš politihka? Lea njulgestaga láikkodat go buot sogain ii leat listtu.
Dasa lassin ávččuhivččen buot dálá listtut heaitit dáhkaluddame ahte sis máhkaš livččii makkarge politihkka, muhto rahpasit baicca muitalivčče makkar soga sii ovddasttit. Mu mielas lea njulgestaga dáruiduhttin gohčodit listtuid Olgešbellodahkan, Bargiibellodahkan ja nu ain. Manne baicca eai čuovu sámi árbevieru ja bija sohkanamaid listtuide? Dat livččii álkidahttit jienasteddjiid barggu, go eai lean dárbbašit nu dárkilit studeret listtuid ohcan dihte fulkkiid. De livččii beare válljet dan soga masa gulla, ja dasto mannat ruoktot.
Dehe vel buoret. Eat lean galgat oba lágiditge válggaid. Leimmet galgat sohkagirjjis beare geahččat ahte geas lea stuoramus sohka, ja dan mielde válljet suohkanstivrii áirasiid.
Nu fal. Nu dehalaš lea sohkavuohta Guovdageainnus, ahte diet evttohusat ledje roahkka doaibmat duohta máilmmis. Muitalan dan čielgasit, ahte min sáhtta buoremusat buohtastahttit Afghanistanain dehe eará riikkaiguin gos dološ servodatvuogadat ain doibmet. Muhto ovtta gal dajan, dunnje gii dál čohkkat radio bálddas ja boagustat guovdageaidnulaččaid jallan go vuoruhit fuolkevuođa politihka ovdalii. Muitalan ahte mii dat gal beare čuovvut sámi árbevirolaš jurddašeami. Eat mii vuollan orajemáilmmi demokratiijamálle doahttalit, muhto doalahit baicca dološ árbevirolaš siidajurddašeami. Lea oainnat áibbas lunddolaš doarjut lagas olbmuid, iige su geainna justte dál soaita ovttaoaivilis leat. Juohkehaš han dan diehta ahte politihkkalaš oaivilat han dat gal rievddadit beaivvis beaivái. Muhto fuolkevuohta bistta agibeaivve. Sogas ii beasa earranassii vaikko hálidivččiige.
onsdag, august 15, 2007
Min Áigi + Áššu = ?
Odne gullui ahte Min Áigi ja Áššu ovttastahttojuvvojit, juoga mii lea stuorá illusáhkan buot sámi mediageavahedjiide. Sávan ahte beaivvalaš sámegielaviisa dál viimmat šadda duohtan, ja ahte ođđa aviisa nagodivččii gilvalit Sámi Radio mediamonopolain. Muhto ovttastahttimis leat goitge máŋga váttis hástalusa.
Dábalaččat in gal ane vuogasin go guokte áidna fálaldaga dáinna lágin ovttastahttojuvvojit, danin go gilvu dalle dábalaččat unno. Mu oainnu mielde lea gilvu dehalaš ja dearvvašlaš, inge oainne monopolas makkarge ovdamuniid . Muhto dán oktavuođas jáhkan goitge servodahkii buorren go ná dáhpahuvva. Vuosttažettin dan sivás go Min Áigi ja Áššu eai goassege leat duohta gilvaleaddjit leamaš. Avviissat leat neaktan báikkalaš aviisan Kárášjogas ja Guovdageainnus, ja nu eai leat seammá áššiid ja lohkkiid nalde gilvalan. Go aviissat ovttastahttojuvvojit, sávan baicca ahte ođđa aviisa nagoda viidabut gokčat ja addit lohkkiide buoret buktaga. Dat livččii sihke Áššu ja Min Áiggi dálá lohkkiide stuorá vuoitun.
Dasa lassin maid sávan ahte dál šadda duođaleabbo gilvu sámi mediaid gaskas, ja ahte sámi aviissat viimmat nagodit gilvališgoahtit Sámi Radioin. Sámi Radios lea dán rádjai leamaš njulgestaga monopolafápmu sámi mediamárkanis, go nagodit stuorat ruhtafámuin háhkat čeahpimus journalisttaid ja miha beaktileabbo ságaid muitalit. Dálá aviissat leat ráhččan unnan návccaiguin, dan botta go Sámi Radio ráfis lea beassan buoidut. In heađisge ane bahan go Sámi Radio lea sturron, muhto anan váidalahttin go das eai gávdno duohta gilvaleaddjit.
Muhto ii leat beare ovttastahttit guokte aviissa ja doaivut ahte buot čoavdašuvva. Máilmmis leat máŋga ovdamearkka dasa ahte ovttastahttimat eai leat doaibman nugo eaiggadat ledje sávvat. Dábalaš váttisvuohta láve ovdamearkka dihte leat go guokte fitnodaga bargit eai nagot ovttasbargat. Dán oktavuođas šadda stuora hástalussan guokte aviissa doaimmahusa oažžut doaibmat oktan. Ođđa aviissa jođiheddjiid bargun šadda dan dihte bargiid luohttevašvuođa dinet, vai dovddašedje oadjebasvuođa ođđa bargoguimmiid searvvis.
Dasa lassin lea eahpečielggas moht sámi preassadoarjja juogaduvvo ovttastahttima maŋŋel. In leat sihkar ahte ođđa aviisii juolluduvvo seammá olu doarjja go Min Áigái ja Áššui dán radjái lea dahkkon. Dát lea goitge politihkkalaš ášši, ja ávččuhan ahte politihkkarat dál fuomašit liibba njulget sámegielat mediamárkana bonjuvuođa. Muđui lea baha ahte dárogielat aviisa Ságát dat báhca vuoitin, jus sidjiide lasihuvvo ruhta dan geažil go okta aviisa jávka.
Dábalaččat in gal ane vuogasin go guokte áidna fálaldaga dáinna lágin ovttastahttojuvvojit, danin go gilvu dalle dábalaččat unno. Mu oainnu mielde lea gilvu dehalaš ja dearvvašlaš, inge oainne monopolas makkarge ovdamuniid . Muhto dán oktavuođas jáhkan goitge servodahkii buorren go ná dáhpahuvva. Vuosttažettin dan sivás go Min Áigi ja Áššu eai goassege leat duohta gilvaleaddjit leamaš. Avviissat leat neaktan báikkalaš aviisan Kárášjogas ja Guovdageainnus, ja nu eai leat seammá áššiid ja lohkkiid nalde gilvalan. Go aviissat ovttastahttojuvvojit, sávan baicca ahte ođđa aviisa nagoda viidabut gokčat ja addit lohkkiide buoret buktaga. Dat livččii sihke Áššu ja Min Áiggi dálá lohkkiide stuorá vuoitun.
Dasa lassin maid sávan ahte dál šadda duođaleabbo gilvu sámi mediaid gaskas, ja ahte sámi aviissat viimmat nagodit gilvališgoahtit Sámi Radioin. Sámi Radios lea dán rádjai leamaš njulgestaga monopolafápmu sámi mediamárkanis, go nagodit stuorat ruhtafámuin háhkat čeahpimus journalisttaid ja miha beaktileabbo ságaid muitalit. Dálá aviissat leat ráhččan unnan návccaiguin, dan botta go Sámi Radio ráfis lea beassan buoidut. In heađisge ane bahan go Sámi Radio lea sturron, muhto anan váidalahttin go das eai gávdno duohta gilvaleaddjit.
Muhto ii leat beare ovttastahttit guokte aviissa ja doaivut ahte buot čoavdašuvva. Máilmmis leat máŋga ovdamearkka dasa ahte ovttastahttimat eai leat doaibman nugo eaiggadat ledje sávvat. Dábalaš váttisvuohta láve ovdamearkka dihte leat go guokte fitnodaga bargit eai nagot ovttasbargat. Dán oktavuođas šadda stuora hástalussan guokte aviissa doaimmahusa oažžut doaibmat oktan. Ođđa aviissa jođiheddjiid bargun šadda dan dihte bargiid luohttevašvuođa dinet, vai dovddašedje oadjebasvuođa ođđa bargoguimmiid searvvis.
Dasa lassin lea eahpečielggas moht sámi preassadoarjja juogaduvvo ovttastahttima maŋŋel. In leat sihkar ahte ođđa aviisii juolluduvvo seammá olu doarjja go Min Áigái ja Áššui dán radjái lea dahkkon. Dát lea goitge politihkkalaš ášši, ja ávččuhan ahte politihkkarat dál fuomašit liibba njulget sámegielat mediamárkana bonjuvuođa. Muđui lea baha ahte dárogielat aviisa Ságát dat báhca vuoitin, jus sidjiide lasihuvvo ruhta dan geažil go okta aviisa jávka.
lørdag, august 11, 2007
Nuoraid skandála
Davvi nuorra-ášši lea gártan ovdamearkan dasá ahte moht II galgga meannudit váivves áššiid. Ii oktage oro diehtime gean lea ovddasvástadus go nuoraidorganisašuvdná masii coavcci, iige oktage oro berošteames duohtavuođa buktit beaivečuvgii. Dan sadjái bealalaččat leat diktan márkánságaid leavvat, ja dainna lágiin ráŋggaštan dárbbašmeahttumiid.
Dán mánu 25. beaivvi dollojuvvo Davvi Nuora, árvideames, maŋemus čoahkkin. Davvi Nuorra lea leamaš Norggabeal áidna politihkkalaš sorjjasmeahttun nuoraidorganisašuvdna, gos máŋga dálá sámi njunnožat leat organisašuvnnalaš oahpu gazzan.
Muhto dál manna loahpa guvlui, dan sivás go nuorra áŋgirvuohta lea leamaš stuorát go čehppodat ja dárkilvuohta. Davvi Nuorra ii leat nagodan duođaštit masá lea geavahan juolloduvvon ruđa, ja Sámediggi lea gáibidan stuora oasi ruovttoluotta máksojuvvot.
Olles ášši lea dievas skándala. Vuosttažettin lea dieđusge váidalahtti go organisašuvdna ii nagot duođaštit masa lea golahan ruđa. Máŋga sámi organisašuvnna leat maŋemus áiggiid beaggan mediain heajos ekonomalaš stivrejumi geažil (omd Goahtegearret), ja dan dihte ii leat imaš go Sámediggi dál spižainis vállje ráŋggaštit dákkaraš summális ruhtageavaheami. Dán bokte sáddejit dieđu sámi organisašuvnnaide, ahte almmolaš ruhta galga geavahuvvot dasa masa lea juolloduvvon.
Dađi duođaleabbo lea goitge go ášši lea gártan stuorá noađđin, sihke sivalaččaide ja sivahemiide, go bealalaččat leat ipmirmeahttun čuorbbit leamaš mediaid ektui. Sii leat čuoččuhusaideaset bokte dagahan eambbo moivvi go maid leat nagodan čilget. Ii oktage dieđe gean lea ovddasvástadus, iige oktage oro berošteame dárkkistit ahte mii duođas lea dáhpahuvvan. Mediain lea árvvoštallojuvvon ahte lea ovddeš jođiheaddji Per Ivar Henriksen sivvá. Ieš Henriksen ges siváhalla namakeahtes prošeavtta mii ii leat ovdanbuktan duođaštusaid. Dálá stivrá ges lea áitan politiijaide váidit ášši, muhto eai leat dattege arvan nu bargat.
Boađus lea ahte dálá nuorat daidet bálton organisašuvdnabargguin ja ahte sivákeahtes olbmot leat šaddan gillat go ii oktage sealgat ášši albmaládje čielggadit. Dan sadjái leat diktan márkánságaid leavvat, mii dieđusge ráŋggašta iežas dáhpedorpmihis vugiin.
Jus mus jearašeddje ráđi, ledjen nuoraid neavvut čuvvovaččat: jerret Sámedikkis veahki ášši albmaládje guorahallat, vai beaivečuvgii boahta gean sivvá duođas lei go ná funet manái. Easkka dalle sáhttit geargat eret dáinna váivves áššiin.
Dán mánu 25. beaivvi dollojuvvo Davvi Nuora, árvideames, maŋemus čoahkkin. Davvi Nuorra lea leamaš Norggabeal áidna politihkkalaš sorjjasmeahttun nuoraidorganisašuvdna, gos máŋga dálá sámi njunnožat leat organisašuvnnalaš oahpu gazzan.
Muhto dál manna loahpa guvlui, dan sivás go nuorra áŋgirvuohta lea leamaš stuorát go čehppodat ja dárkilvuohta. Davvi Nuorra ii leat nagodan duođaštit masá lea geavahan juolloduvvon ruđa, ja Sámediggi lea gáibidan stuora oasi ruovttoluotta máksojuvvot.
Olles ášši lea dievas skándala. Vuosttažettin lea dieđusge váidalahtti go organisašuvdna ii nagot duođaštit masa lea golahan ruđa. Máŋga sámi organisašuvnna leat maŋemus áiggiid beaggan mediain heajos ekonomalaš stivrejumi geažil (omd Goahtegearret), ja dan dihte ii leat imaš go Sámediggi dál spižainis vállje ráŋggaštit dákkaraš summális ruhtageavaheami. Dán bokte sáddejit dieđu sámi organisašuvnnaide, ahte almmolaš ruhta galga geavahuvvot dasa masa lea juolloduvvon.
Dađi duođaleabbo lea goitge go ášši lea gártan stuorá noađđin, sihke sivalaččaide ja sivahemiide, go bealalaččat leat ipmirmeahttun čuorbbit leamaš mediaid ektui. Sii leat čuoččuhusaideaset bokte dagahan eambbo moivvi go maid leat nagodan čilget. Ii oktage dieđe gean lea ovddasvástadus, iige oktage oro berošteame dárkkistit ahte mii duođas lea dáhpahuvvan. Mediain lea árvvoštallojuvvon ahte lea ovddeš jođiheaddji Per Ivar Henriksen sivvá. Ieš Henriksen ges siváhalla namakeahtes prošeavtta mii ii leat ovdanbuktan duođaštusaid. Dálá stivrá ges lea áitan politiijaide váidit ášši, muhto eai leat dattege arvan nu bargat.
Boađus lea ahte dálá nuorat daidet bálton organisašuvdnabargguin ja ahte sivákeahtes olbmot leat šaddan gillat go ii oktage sealgat ášši albmaládje čielggadit. Dan sadjái leat diktan márkánságaid leavvat, mii dieđusge ráŋggašta iežas dáhpedorpmihis vugiin.
Jus mus jearašeddje ráđi, ledjen nuoraid neavvut čuvvovaččat: jerret Sámedikkis veahki ášši albmaládje guorahallat, vai beaivečuvgii boahta gean sivvá duođas lei go ná funet manái. Easkka dalle sáhttit geargat eret dáinna váivves áššiin.
fredag, juni 01, 2007
Joavdelas nuoskideapmi
Lean luoitan dárbbašmeahttun eatnat CO2 odne ferten dovddastit. Measta heajos oamedovdu. Ášši lea oainnat nu ahte lean iđđes girdan Osloi, viežžan doppe láigobiilla ja dolvon dan deike Bergenii, nu ahte dainna goastadan iežan gálvvuid Osloi fas ihttin. Issoras joavdelas homma, sihke mutnje gii lean guhkes mátkái gártan, ja diehttelasat lundui mii šadda gillát dákkar joavdelasaide. Manne eai sáhte láigobiilafitnodagat dahkat hálbbibun beare guođđilit biilla dohko gosa leačča áigume, dan sadjái go ná movttidahttit min bargat?? Na soames goit lea sihkkarit Oslos Bergenii manus goasnu fargga. Ieža hal fertejit diehtit..
Abonner på:
Innlegg (Atom)
