Boraspiret leat dehaleabbo go ahte oarjelsámi kultuvra galga seailut, oaivvilda 40 proseantta Trønder-Avisa iskadeamis (loga dás). Oarjelsámi boazodoallu ja giella sáhtta jávkat stuora guovlluin, muhto sámi servodat ii oro berošteame. Leatgo mii hilgume Elsa Laula Renberg ja Daniel Mortenssona árbbi?
Oarjesápmelaččat gehččet sámi-tv ja lohket sámi aviissaid, muhto hárve gullo mihkkege sin dili birra. Sii dorjot Sámedikki, muhto min njunnožat eai astta sis beroštit. Dieinna lágiin sáhtaledje oarjelsápmelaččat rievdadit Mari Boine beakkan lávlaga.
2003s dutken journalistaoahpu bachelorbarggustan ahte man dávja lullisápmelaš ášši oidno sámi tv:s. Čájehuvvui ahte gaskkamearalaččat golla guokte vahkku juohke ášši gaskas. Illá jáhkan dili buorranan namuhanveara dan rájes. Dasgo davvisámi majoritehtta orru oalat hilgume oarjelsápmelaččaid ráhččamušaid. Gieskkat celkkii Janoš Trosten ahte oarjelsápmelaččat eai ánssaš seamma rivttiid go davvisápmelaččat. Orru leame ahte Trosten lea oalat vajaldahttan ahte oarjelsámis dat álggahuvvui sámi lihkadus 1917s. Oarjelasámiguovttos Elsa Laula Renberg ja Daniel Mortensson leigga njunnožis cahkkeheame dola mii galggái čatnat sápmelaččaid oktii ja cegget sámi našuvnna (ii fal stáda. Loga definišuvnna dás). Leatgo sámi politihkkarat vuollanan oktasaš sámi servodaga hukset, muhto geavahit baicca buot návccaid iežaset ruovttogilliide háhpohallat?
Sivilisašuvdna definerejuvvo dávja dan vuođul ahte moht dat meannuda iežas geahohepmosiid. Jus dat leačča duohta de eat leat beare guhkas joavdan.
tirsdag, april 07, 2009
Soađis dáčča čalmmis ja muorra iežamet čalmmis
Jus lea okta maid mii sápmelaččat leat máilmmi čeahpimussan, de lea vuoigatvuođaid gáibidit. Beaivvalaččat oidnojit min polihkkarat tv:s hoahkame álgoálbmotrivttiid, ILO 169 ja ON deklarašuvnnaid birra. Lávejit nu máilmmi fiidnat orrome diet doahpagat. Gaskkariikkalaččat ja solidaralaččat. Olmmoš dego govahalla ahte mii sápmelaččat doarrut ovttas buot eará máilmmi vealahuvvon olbmuiguin, báhadahkkiid vuoigatmeahttunvuođaid vuostta. Mii áŋgiruššat buot sápmelaččaid, indiánaid, inuihtaid ja eará badjelgehččojuvvon olbmuid rivttiid ovddas.
Muhto duohtavuođas eat beroš eará das mii iežamet náhpečoali birra dáhpahuvva. Min iežamet rivttiin. Ahte ruovttogilis ain galga sámegiella gullot, ja ahte lagamus jávrris galgat beassat bivdit. Mii čieža vári duohken dáhpahuvaš ii guoskka midjiide.
Váldde lullisápmelaččaid ovdamearkan. Doppe lea sámegiella rašes dilis. Aŋkke ii gullo balljo mihkkege lullisámegiela seailluheami birra gosttege. Nu badjelgehččojuvvon lea lullisámegiella, ahte sámediggeáirras Kirsten Appfjell ferte ieš dulkot sámegielas dárogillii jus sárdnestuolus dáhtoš sámástit, danin go Sámedikkis váilu lullisámegielat dulka. Jus seamma lei dáhpahuvvot davvisámegielagiid ektui, vuortnun ahte sámepolitihkkarat ledje lágidit nealgudanstreaikka Kárášjoga márkanbáikkis.
Árvidan ahte dilli lea nu, danin go olles Norgga lullisámiguovllus eai leat go golbma Sámediggeáirasa. Dat golmmas galget gokčat sámi beroštumiid mat fátmastit Sáltoduoddaris gitta Svahke Sijittii Hedmarkkus. Dien gaskka lea 70 miilla, ja gokča badjel beali Sámeguovllu. Ii leat dalle beare imaš ahte sin áššit bázahallet. Jus Norgga Stuoradikkis livččii seamma vuoigatmeahttunlaččat juohkit áirasiid go Sámedikkis, de árvidan ahte Finnmárkkus livččii dušše okta áirras mii beasalii dušše juohke nuppi vahkku diggái searvat.
Muhto vaikko soaita váttis jahkit, de lea sámejoavku mii lea ain rašit dilis. Dárjjilsámegiella lea máilmmi gávccadin eanemus áitojuvvon giella. Dušše logenar olbmo ain hupmet min nuortaleamos suopmana, ja go sii muhtin beaivvi vádjolit de lea giella árvideames jávkan agibeaivái.
Jus mii sápmelaččat livččiimet beroštit vuoigatmeahttunvuođain Sámis, de livččiimet bidjat buot iežamet návccaid dien guvlui. Leimmet sáddet olles giellačeahppeveaga dohko, mat livčče stensiillaid ja eará oahpponeavvuid ráhkadit bivastatgálluid. Sámi tv-ođđasat ges livčče sin barggu birra muitalit beaivvalaččat, ja mii earát livččiimet dárjjilsápmelaččaid dili digaštallat gievkkanbeavdegáttiin miehta sámi.
Muhto nu ii dáhpahuva, iige oktage dan imaštala. Nu daida olbmo luondu. Olbmui lea álkit beroštit vuoigatmeahttunvuođain jus dáhpahuvva láhkosis. Biilalihkosvuohta ruovttogilis, gos moattis lápmašuvvet, lea miha dehaleabbo go nealgekatastrofa Afriikas gos duhahat duššet.
Danin lea davvisápmelažžii dehaleabbo ahte ruovttosuohkan jorgala buot áššebáhpiriid sámegielas dárogillii, vaikko ii oktage rievtti mielde loga daid, go ahte rašes sámegielsuopmanat gádjojuvvojit jávkamis. Dan dihte dohkkehit ahte sámi vuoigatvuođat eai galgga sihkkarasttojuvvot beali sámeguovllus, nu guhkka go fal ieža beassat ruovttujávrris bivdit.
Soaita leat lunddolaš, iige gánnahivččii eddot. Muhto jus nu, de fertešii maid dohkkehit ahte dáččat geat orrot guhkkin eret Sámis meannudit sápmelaččaid seamma vuogi mielde, go mii ieža meannudit eará sápmelaččaid. Vai leago nu ahte mii oaidnit soađđasa dáčča čalmmis, muhto eat oainne muora iežamet čalmmis.
Čálus lea sámeradios gullon kåseriijan
Muhto duohtavuođas eat beroš eará das mii iežamet náhpečoali birra dáhpahuvva. Min iežamet rivttiin. Ahte ruovttogilis ain galga sámegiella gullot, ja ahte lagamus jávrris galgat beassat bivdit. Mii čieža vári duohken dáhpahuvaš ii guoskka midjiide.
Váldde lullisápmelaččaid ovdamearkan. Doppe lea sámegiella rašes dilis. Aŋkke ii gullo balljo mihkkege lullisámegiela seailluheami birra gosttege. Nu badjelgehččojuvvon lea lullisámegiella, ahte sámediggeáirras Kirsten Appfjell ferte ieš dulkot sámegielas dárogillii jus sárdnestuolus dáhtoš sámástit, danin go Sámedikkis váilu lullisámegielat dulka. Jus seamma lei dáhpahuvvot davvisámegielagiid ektui, vuortnun ahte sámepolitihkkarat ledje lágidit nealgudanstreaikka Kárášjoga márkanbáikkis.
Árvidan ahte dilli lea nu, danin go olles Norgga lullisámiguovllus eai leat go golbma Sámediggeáirasa. Dat golmmas galget gokčat sámi beroštumiid mat fátmastit Sáltoduoddaris gitta Svahke Sijittii Hedmarkkus. Dien gaskka lea 70 miilla, ja gokča badjel beali Sámeguovllu. Ii leat dalle beare imaš ahte sin áššit bázahallet. Jus Norgga Stuoradikkis livččii seamma vuoigatmeahttunlaččat juohkit áirasiid go Sámedikkis, de árvidan ahte Finnmárkkus livččii dušše okta áirras mii beasalii dušše juohke nuppi vahkku diggái searvat.
Muhto vaikko soaita váttis jahkit, de lea sámejoavku mii lea ain rašit dilis. Dárjjilsámegiella lea máilmmi gávccadin eanemus áitojuvvon giella. Dušše logenar olbmo ain hupmet min nuortaleamos suopmana, ja go sii muhtin beaivvi vádjolit de lea giella árvideames jávkan agibeaivái.
Jus mii sápmelaččat livččiimet beroštit vuoigatmeahttunvuođain Sámis, de livččiimet bidjat buot iežamet návccaid dien guvlui. Leimmet sáddet olles giellačeahppeveaga dohko, mat livčče stensiillaid ja eará oahpponeavvuid ráhkadit bivastatgálluid. Sámi tv-ođđasat ges livčče sin barggu birra muitalit beaivvalaččat, ja mii earát livččiimet dárjjilsápmelaččaid dili digaštallat gievkkanbeavdegáttiin miehta sámi.
Muhto nu ii dáhpahuva, iige oktage dan imaštala. Nu daida olbmo luondu. Olbmui lea álkit beroštit vuoigatmeahttunvuođain jus dáhpahuvva láhkosis. Biilalihkosvuohta ruovttogilis, gos moattis lápmašuvvet, lea miha dehaleabbo go nealgekatastrofa Afriikas gos duhahat duššet.
Danin lea davvisápmelažžii dehaleabbo ahte ruovttosuohkan jorgala buot áššebáhpiriid sámegielas dárogillii, vaikko ii oktage rievtti mielde loga daid, go ahte rašes sámegielsuopmanat gádjojuvvojit jávkamis. Dan dihte dohkkehit ahte sámi vuoigatvuođat eai galgga sihkkarasttojuvvot beali sámeguovllus, nu guhkka go fal ieža beassat ruovttujávrris bivdit.
Soaita leat lunddolaš, iige gánnahivččii eddot. Muhto jus nu, de fertešii maid dohkkehit ahte dáččat geat orrot guhkkin eret Sámis meannudit sápmelaččaid seamma vuogi mielde, go mii ieža meannudit eará sápmelaččaid. Vai leago nu ahte mii oaidnit soađđasa dáčča čalmmis, muhto eat oainne muora iežamet čalmmis.
Čálus lea sámeradios gullon kåseriijan
Abonner på:
Innlegg (Atom)
